Se ois vähän blondimpi nyt

Innostuin tänään vähän vaalentelemaan hiuksiani :D Tai siis värjäyksestä kaikki kiitos ja kunnia äidilleni, joka hieman rohkeni epäillä miten näinkin vaalea väri toimisi hiuksissani. Jotenkin kesää vasten minulle iskee aina vaaleiden hiusten kaipuu, niin pitihän se väriputeli eilen napata kaupasta mukaan. Huomenna sitten Suhkur tuleekin nappailemaan ainakin huonoja latvoja pois (lue: kolmi- ja nelihaaraiset) ja mistäpä sitä tietää, vaikka saisin lauantaita silmälläpitäen kokonaan uuden hiuslookin ;)

Kuvat antavat siis suuntaa tästä uudesta hiusväristäni, mutta sävy kylläkin vaihtelee riippuen siitä, miten valo taittuu tai osuu hiuksiin. Hyvähän tähän olisi laittaa myös "ennen-kuva", mutta hiukseni olivat värjäystä aloitettaessa niin likaiset, että sellaisesta rasvaletistä kuvan julkaiseminen olisi ollut suuri nolous :D Voitte itse kuvitella nuo hiukset muutaman asteen tummempina (mutta sen rasvaisuuden voitte mielellään unohtaa ;)) :)

Rentouttavaa kesälomanviettoa?

Tämän postauksen olisin voinut otsikoida ihan yhtä hyvin "päiväni kuvina". Alla olevat kuvat nimittäin kiteyttävät aika hyvin sen, mihin olen tämän maanantain kuluttanut :D (Ne kiteyttävät hyvin myös sen, millaisia kuvista tulee, kun tällainen idiootti kuvaa suoraan vastavaloon tajuamatta asettaa kameran vastavalosuojaa paikalleen…)

Tarviis varmaan tehä jotain?!

Tää teki jotain!

Eilen siis teimme muuttoni ja sen näköinenhän tuo huoneeni olikin sitten vielä tänä aamuna. Yllätin itseni (ja äidiltänikin tuli kiitosta ;) ), kun sain purettua nuo matkalaukkuni jo tänään. Ei olisi ollut nimittäin yhtään uutta jos ne olisivat olleet tuossa keskellä huoneeni lattiaa vielä viikon päästä...tai kahden...tai kolmen...tai, you name it. Kun tuollainen harvinainen järjestelyvimma puraisi, niin ajattelin käyttää sen nyt todellakin hyödyksi ja siivosin myös vaatekaappini, tai ainakin järjestelin. Kirpputorille lähtevien vaatteiden kasa näytti aluksi aika mitättömältä, mutta käytyäni koko vaatekaappini ja kaikki matkalaukkuni läpi niin kyllähän se pino kasvoi taas sellaiseksi, että sillä voisi ehkä sen muutaman euron rikastua :D

Eilinen muutto menikin ihan supsikkaasti, ja saan taas kerran olla ikikiitollinen äitini ja veljeni olemassaolosta :) Ilman heitä en olisi saanut ikinä saanut roudattua tavaroitani kotiin! Tosin eilinen otti kyllä niin kovasti voimille, että jossain vaiheessa iltaa tuli muutama kyynelkin vuodatettua silkasta väsymyksestä. Nyt pahin on onneksi takanapäin, keskiviikkona käyn vielä pyyhkimässä lattiat ja pölyt kohta jo ex-asunnostani ja odottelen vain tulevaa viikonloppua, joka tulee olemaan ihan paras med parhaat tytöt! <3 Love it!

Don't judge anybody by hair

Höh ja höh, ei tullut tästä tytöstä hiusmallia :( Eilen olin ihan jeejee, että huomenna tämä tukkapääni saa kaipaamansa muutosta ja pääsen tänne blogiinkin päivittelemään sen uutta ulkonäköä, mutta toisin kävi. Menin eilen illalla hiusmallien valintatilaisuuteen itsevarmuutta puhkuen ja alku näyttikin ihan lupaavalta, kun paikalle ei ollut siihen mennessä saapunut itseni lisäksi vielä montakaan muuta halukasta. Mutta annas olla kun kello oli muutamaa minuuttia vaille kahdeksan: yhtäkkiä se tila täyttyi ihmisistä ja siinä vaiheessa alkoi jo itseänikin mietityttämään omat mallimahdollisuuteni. Jaksoin kuitenkin siihen asti olla positiivinen, kunnes hiusmallien valitsijat ilmoittivat tarvitsevansa ainoastaan kuusi mallia, joista kolmen tulisi olla täysin blondeja, vähintään yhden kiharahiuksinen ja yhden pitkä- ja mustahiuksinen. Omien laskujeni mukaan paikalle saapui loppujen lopuksi yli neljäkymmentä ihmistä, joten olisikin ollut melkoista sattumankauppaa, jos tuo viimeinen valittu olisin ollut minä. Mutta olen kuitenkin iloinen heidän puolestaan, jotka pääsivät hiusmalleiksi. Heille oli nimittäin uusien hiusten lisäksi luvassa tänään meikit, vaatteet ja pieni näytöskin :)

Valintatilaisuuden jälkeen oli hauska seurata miten eri ihmiset suhtautuivat siihen, ettei heitä valittu. Eräs teini-ikäinen tyttö oli saapunut paikalle äitinsä kanssa ja hirveä tiuskiminenhan siinä alkoi heti, kun ulko-ovi oli sulkeutunut. Äidin vikahan se tietysti olikin, ettei kyseistä tyttöä valittu ;) Eräs toinen tyttö sen sijaan taisteli itkua vastaan, mutta onneksi hänen poikaystävänsä oli halaamassa ja lohduttamassa ;) Tuli ihan mieleen jotkut Idolsin alkukarsinnat, kun lauluhuoneen ulkopuolella odottaa noin puoli sukua valmiina lohduttamaan laulajakokelasta ja haukkumaan tuomarit ammattitaidottomiksi moukiksi.

Mutta sellaista eilisestä! Olen niin pihi näitten kampaaja-asioiden kanssa, että mitä suurimmalla todennäköisyydellä suuntaan ruokakaupan hiusvärihyllylle ja joku kaverini (tai viimeaikojen luottovärjääjä äitini) saa laittaa minulle värin päähän ja jos sen lisäksi omistaa vielä hiustenleikkuusaksetkin, niin "muutama" sentti huonoja latvoja joutaisi myös napsaista pois, kiitos!

Nii! Ettäs muistat! ;)

ps. Huomenna olen kesälomalainen, aijaijai! Ja ihan pian näen myös kauempana asuvia ystäviäni ja vaikka mitä muuta ihanaa <3

Eilen, tässä ja nyt

Aijaijai kun olen niin onnellinen, että tuo kuvapulma vihdoin ratkesi! :) Eihän siihen loppujenlopuksi tarvinnutkaan kuin leventää vielä himpun verran enemmän tuota tekstitilan leveyttä ja ladata kuva Photobucketiin sopivan kokoisena. Voin kyllä sanoa, että hermot meinasivat mennä tämän projektin aikana useampaankin kertaan, mutta nyt voin kyllä todeta sen olleen jopa sen arvoistakin :D

Eilen oli ihana äitienpäivä: aamulla kävimme äitini kanssa lenkillä auringonpaisteisessa säässä ja iltapäiväksi olin varannut meille pöydän hieman hienompaan ravintolaan. Ruoka oli ah jotain niin hyvää että! Oli kyllä nautinto ruokailla hyvässä seurassa äitini ja veljeni kanssa ja syödä vatsa täyteen kaikkea hyvää :) Ruokailun jälkeen äitini ja veljeni heittivät minut tähän asunnolleni (kävimme siis syömässä täällä opiskelukaupungissani) ja ensimmäisen kerran tämän lukuvuoden aikana iski ihan hirveä koti-ikävä siinä vaiheessa, kun he olivat lähdössä kotiin. Purskahdin itkuun viimestään siinä vaiheessa, kun annoin äidilleni lähtöhalauksen ja toivotin vielä kertaalleen hyvää äitienpäivää ja sanoin hänen olevan maailmannyyhpanyyhrasnyyhnyyhäitinyyh! <3

Alkuilta menikin sitten tämän kevään viimeistä koulujuttua kirjoitellessa. Kaksi ja puoli tuntia menikin yllättävän nopeasti, kun pohdin maahanmuuttajaoppilaiden vaikutusta opettajiin ja opettajien kokemuksia eri kulttuureista tulleista oppilaista. Suoraan sanottuna aihe ei kiinnosta minua tippaakaan, mutta teen tuon raportin parityönä erään opiskelukaverini kanssa enkä halunnu teilata hänen sinällään ihan toimivaa raportinaihetta :) Ja kyllähän sitä tekstiä on ennenkin syntynyt ties vaikka mistä aiheista...

Tänään koulu olisi alkanut kahdeksalta ulkopalloilun demolla, mutta 7.03 kelloa katsoessani tein lopullisen päätökseni sen skippaamisesta ja menin seuraavan harjoitusryhmän mukaan vasta yhdeltätoista. Viime aikoina olen valittanut tässä blogissani ehkä vähän turhankin paljon aiheesta jos toisestakin, joten enpä viitsi mainita tuosta tämän päiväisestä jalkapalloilusta muuta kuin että eikö ne sääriin potkimiset sun muut olisi voinut jättää kuvioista pois viimestään jo alakoulusta päästyään. Joitakin (lue: suurinta osaa luokanopettajaopiskelijoista) tuo voitontahto ja leikkimielisten pelien vakavasti ottaminen eivät näköjään vain tahdo päästää otteestaan.

Äsken vielä viimeistelin tuota jo aiemmin mainitsemaani raporttia. Kirjoittelin hieman siitä, kuinka suomalais- ja maahanmuuttajaoppilaiden vuorovaikutus olisi mahdollisimman toimivaa. Mielenkiinto tuota raporttia kohtaan on nyt kyllä jo entistä vähemmässä, joten ihan omien ajatusten ja havaintojen perusteella kirjoittelin, lähteitä en enää edes jaksanut kaivaa esille. Huomenna kokoamme parini kanssa tuon raportin ja lähetämme opettajalle ja sittenpä tässä oltaisiin taas niin kuin yhtä päivää lähempänä kesälomaa - en malta odottaa torstaita ja sitä, kun painan tenttisalin oven perässäni kiinni! :) No vielä pitäisi pakata ja tehdä muutto, mutta sen taidan jättää suosiolla ensi viikkoon...tai sitä seuraavaan...tai... ;)

ps. Vähän tylsää, että hehkutin tuota kuvajuttua niin paljon ja nyt kun se viimein toimii, niin julkaisen kuvattoman postauksen :D Mutta suoraan sanottuna en ole ehtinyt kuvaamaan viime päivinä enkä viitsi mitään jo aiemmin postaamiani kuvia tähän liittää. Ensi kerralla sitten! :)

Peukut pystyyn nyt

Ei ole totta, mahtuuko tämä kuva nyt ihan oikeasti tähän kokonaan! Jos tämä nyt toimii, niin SUURENSUURET kiitokset avusta sekä Suhkurille että Veeralle! :)

Mites tämä Tinypic sitten?

Katsotaan, haluaisiko Tinypic tehdä yhteistyötä kanssani Photobucketin sijaan...

EDIT: No ei näköjään senkään vertaa. Tässä parhaillani lasken hitaasti ykkösestä kymmeneen, etteivät hermoni ihan kokonaan menisi tähän kuvatouhuun!

Ei se valittamalla parane

Enpä jaksa enää valittaa tuosta kuvienlisäysongelmasta: kun ei onnistu niin ei onnistu. En kuitenkaan aio antaa periksi vaan selvitän tuon probleeman olipa se sitten miten monimutkainen tahansa ja sen aikaa on tyytyminen kuvattomiin blogauksiin. Silti sanon vielä kerran, että jos tätä blogiani saattuu lukemaan joku, joka osaa tuon Photobucketin kautta kuvien lisäämisen ilman kuvien pikselöitymistä tai osittain rajautumista, niin jättäkääpä neuvo vaikkapa kommenttiboksiin :) Sen enempää ei tarvitse vaivautua tehdäkseen minut onnelliseksi :)

Tänään oli helpottavaa kuulla, etten ole luokanopettajaopintoja kohtaan ainut angstiajatuksinen. Eräs opiskelukaverini kysyi minulta, miksi hain opiskelemaan suomen kieltä. Aloitin hiukan varovasti, että mielestäni luokanopettajaopinnot eivät ole vastanneet odotuksiani eivätkä ne todellakaan ole sitä, mitä haluan. Ihmisistä en kehdannut mainita vielä mitään. Yllätyksekseni kaverini kertoi minulle hakeneensa nyt opiskelemaan psykologiaa, koska hänkin on niin täynnä tätä nykyistä "paskaa" (allekirjoitan!) ja opiskelijaporukkaa (allekirjoitan!). Siinäpä sitten vierähti tovi jos toinenkin, kun vuodatimme toisillemme miten tämä lukuvuosi on saanut aikaan välillä jopa ahdistuksen tunteita, ja kuinka olisi mukava jos koulussa olisi joskus joku muukin puheenaihe pinnalla kuin koirien toppa- tai kurapuvut. No ne niiden kesämekothan tästä vielä puuttuisivatkin!

Olen lukuvuoden mittaan miettinyt useaan kertaan, ovatko nämä ajatukseni oikeutettuja, ja että jospa vika onkin vain minussa: onko asenteeni väärä ja onko opetus oikeasti laadukasta, mutta minä vain koen sen huonona. Nyt on olemassa ainakin yksi todiste lisää siitä, että kyllä se on ainakin pääosin tuo systeemi, joka tässä remppaa.

Jos tuosta tämän päivän kaltaisesta keskustelusta ylipäätään voi jäädä hyvä mieli, niin minulle jäi :)

Ei voi olla totta :D

Nyt on kyllä ihan hirveetä säätämistä näitten kuvien kanssa.. Levensin blogin tekstialuetta ja latasin kuvan Photobucketin kautta. Ainut ongelma on, kuten kuvasta näkyy, että oikea reuna häviää johonkin olemattomiin. Auttaako tässäkin joku html-koodin muokkaaminen vai onko tähän joku ihan oma kikkansa? Kaikki neuvot ovat tervetulleita, koska haluan nyt oppia tämän homman silläkin uhalla, etten enää jatkossa voi tarjota teille tällaisia naurunaiheita tai antaa mielikuvaa itsestäni ihan tumpelona :D Oikeastihan siis tietokone on paras ystäväni ja meillä menee aina jutut yksiin, paitsi tämän kuvanlisäämisen tiimoilla :)

Pringpring spring!

Otsikko kertoo ehkä jotain tämänhetkisestä mielentilastani... Mitään en taaskaan jaksaisi tehdä, vaikka tekemistä olisi eli olen taas superlaiskalla päällä ja muuta perusjuttua. No mutta kuitenkin aiemmin tänään teimme veljeni kanssa pienen autonpesuretken hmm...mitenköhän sitä nyt kuvailisi, kakkoskotiimme? Siitä ei sen enempää kuin että autonpesu meinasi erinäisten syitten takia jäädä tekemättä, mutta loppujen lopuksi palasimme kotiin kuitenkin auto kiiltävänä :) Veljeni pestessä autoa minä innostuin vähän valokuvailemaan keväistä luontoa. Ihan totta, kyllä ne kaikki ovat kevätkuvia vaikka jotkut sävyiltään hieman harmaa- ja ruskevoittoisia ovatkin :D

Joo ja arvatkaa kuka haluaa EDELLEEN oppia käyttämään jotain muuta kuvanlisäyshommelia tämän Bloggerin tarjoaman vaihtoehdon sijasta?! Noitten kuvien laatu heikkenee nimittäin ihan mieltsisti (ja tottakai haluaisin uuteen kameraani rakastuneena esitellä nämä kuvat myös teille täällä blogissani sellaisina kuin ne koneellani näkyvät!), kun lisään ne tänne :( Kyynel!