Hui kun aika onkin vierähtänyt TAAS niin nopeasti! Ja samalla huomaan, kuinka usein tuleekin ajateltua noin. No mutta kun aika vierähtää nopeasti niin ainakin omalla kohdallani se tarkoittaa sitä, että on ollut paljon mukavaa ja mielekästä tekemistä ja kaikkea ihanaa :) Koska syksy ei ei ole lempivuodenaikani ja olisin täysin valmis nukkumaan jotkin talviunien kaltaiset syysunet koko ajan lähenevän harmaan loskakauden yli niin olenkin nyt yrittänyt nauttia jokaisesta vielä lämmittävästä auringonsäteestä ja nauttia syksyisen metsän ja puutarhan antimista.
Opiskelut suomen kielen ja kirjallisuuden parissa ovat alkaneet sanoisinko mahtavasti. Hyviä tyyppejä, mielenkiintoisia oppisisältöjä, asiantuntevia opettajia ja luennoitsijoita… Mitäpä muuta tässä voisin toivoakaan :) Vaikka en osallistunut orientaatioviikolle, niin olen silti tutustunut tosi mukaviin ja samanhenkisiin ihmisiin. Myönnettäköön, että ensimmäisenä päivänä huomasin luokittelevani ihmisiä ”tsiguiksi”, ”boheemeiksi”, ”outoihin hyypiöihin” ja niin edelleen. Taas kerran tuli kuitenkin huomattua, että kaikenmaailman stereotypiat ja ennakkokäsitykset kannattaa heittää sinne minne päivä ei paista. Kaikki nuo edellä mainitsemani tsigut, boheemit ja oudot hyypiöt ovatkin osoittautuneet mielenkiintoisiksi eikä todellakaan minkään luokittelun arvoisiksi ihmisiksi.
Itse opiskeltavat asiatkin ovat ihan todella mielenkiintoisia! Kaukana ovat ne viime vuoden 1+1=2 meiningit, voi hyvää päivää! Tiedän, että tänä vuonna joudun oikeasti lukemaan tentteihin, koska opiskeltava asia on todellakin ihan uutta. Monia asioita on kyllä sivuttu esimerkiksi lukiossa, mutta ei todellakaan niin laajasti kuin ne pitäisi jo nämä ensimmäisetkin kurssit käytyä olla hanskassa. Voihan se olla, että tenteissä tulee ikävä luokanopettajakoulutuksen vastaavia, joihin pystyi menemään niillä tiedoilla, jotka oli omaksunut peruskouluaikana ja silti saada erinomaisen arvosanan ;) No joo, noita luokanopettajaopintoja ei kyllä oikeasti tule ikävä vaikka istuisin fennistiikan kymmenennessä uusintatentissä :D
Mitäs muuta syksyyni kuuluukaan… No, sitä asunnon etsintää tietysti! Vieläkään ei ole napannut. Yksi oikeasti u-n-e-l-m-a on tähän matkanvarrelle reilun kymmenen näkemäni asunnon joukkoon sattunut, mutta enpä ehtinyt tehdä tarjousta ja asunto oli mennyt jo noin tunnin sisällä näytöstä. Tiinalle sanoinkin tänään, että tuntuu siltä että koko ajan saisi olla netin ääressä päivystämässä myyntiin tulevia asuntoja puhelin toisessa ja rahat toisessa kädessä. Tämä rumba alkaa käydä työstä ihan oikeasti! Pitää kuitenkin yrittää ajatella positiivisesti, että kyllä se oma koti löytyy kunhan sen aika on. Ja toisaalta: voisi tämä päivittäin ajamani matka (70km/suunta) olla paljon pitempikin ja minulla on sentään hyvä ja turvallinen auto, jolla saan ajella :) Eikä aamut ja illatkaan ole vielä niin ylitsepääsemättömän pimeitä. Viime viikolla taisin tehdä ennätykset, kun ajoin kotiin 45 minuutissa :D Tuli ajettua 130 km/h, kun tie oli tyhjä ja voisin sanoa oppineeni jo aika tarkasti, missä tällä välillä on kameratolpat. Ei mitenkään erityisen järkevää ainakaan näin hirvien liikkuma-aikana, mutta tuo ajaminen on kaikista äsken mainitsemistani pienistä hyvistä puolista huolimatta kuitenkin todella puuduttavaa. Eli asuntoa kiivaasti etsiessä!
Tuntuipas kivalta kirjoitella taas pitkästä aikaa :) Onneksi en ole tehnyt tästä blogiin kirjoittelusta itselleni mitään pakkoa, koska teksti tuntuu syntyvän näin spontaanisti paljon paremmin. Vaikka toisaalta ehkä minua nyt jatkossa kuitenkin hieman tuuppaa kirjoittamaan pieni moraalinen velvoite: opiskelenhan sentään suomen kieltä ja kirjallisuutta sivuaineenani mediakulttuuri ja viestintä ;)
Opiskelut suomen kielen ja kirjallisuuden parissa ovat alkaneet sanoisinko mahtavasti. Hyviä tyyppejä, mielenkiintoisia oppisisältöjä, asiantuntevia opettajia ja luennoitsijoita… Mitäpä muuta tässä voisin toivoakaan :) Vaikka en osallistunut orientaatioviikolle, niin olen silti tutustunut tosi mukaviin ja samanhenkisiin ihmisiin. Myönnettäköön, että ensimmäisenä päivänä huomasin luokittelevani ihmisiä ”tsiguiksi”, ”boheemeiksi”, ”outoihin hyypiöihin” ja niin edelleen. Taas kerran tuli kuitenkin huomattua, että kaikenmaailman stereotypiat ja ennakkokäsitykset kannattaa heittää sinne minne päivä ei paista. Kaikki nuo edellä mainitsemani tsigut, boheemit ja oudot hyypiöt ovatkin osoittautuneet mielenkiintoisiksi eikä todellakaan minkään luokittelun arvoisiksi ihmisiksi.
Itse opiskeltavat asiatkin ovat ihan todella mielenkiintoisia! Kaukana ovat ne viime vuoden 1+1=2 meiningit, voi hyvää päivää! Tiedän, että tänä vuonna joudun oikeasti lukemaan tentteihin, koska opiskeltava asia on todellakin ihan uutta. Monia asioita on kyllä sivuttu esimerkiksi lukiossa, mutta ei todellakaan niin laajasti kuin ne pitäisi jo nämä ensimmäisetkin kurssit käytyä olla hanskassa. Voihan se olla, että tenteissä tulee ikävä luokanopettajakoulutuksen vastaavia, joihin pystyi menemään niillä tiedoilla, jotka oli omaksunut peruskouluaikana ja silti saada erinomaisen arvosanan ;) No joo, noita luokanopettajaopintoja ei kyllä oikeasti tule ikävä vaikka istuisin fennistiikan kymmenennessä uusintatentissä :D
Mitäs muuta syksyyni kuuluukaan… No, sitä asunnon etsintää tietysti! Vieläkään ei ole napannut. Yksi oikeasti u-n-e-l-m-a on tähän matkanvarrelle reilun kymmenen näkemäni asunnon joukkoon sattunut, mutta enpä ehtinyt tehdä tarjousta ja asunto oli mennyt jo noin tunnin sisällä näytöstä. Tiinalle sanoinkin tänään, että tuntuu siltä että koko ajan saisi olla netin ääressä päivystämässä myyntiin tulevia asuntoja puhelin toisessa ja rahat toisessa kädessä. Tämä rumba alkaa käydä työstä ihan oikeasti! Pitää kuitenkin yrittää ajatella positiivisesti, että kyllä se oma koti löytyy kunhan sen aika on. Ja toisaalta: voisi tämä päivittäin ajamani matka (70km/suunta) olla paljon pitempikin ja minulla on sentään hyvä ja turvallinen auto, jolla saan ajella :) Eikä aamut ja illatkaan ole vielä niin ylitsepääsemättömän pimeitä. Viime viikolla taisin tehdä ennätykset, kun ajoin kotiin 45 minuutissa :D Tuli ajettua 130 km/h, kun tie oli tyhjä ja voisin sanoa oppineeni jo aika tarkasti, missä tällä välillä on kameratolpat. Ei mitenkään erityisen järkevää ainakaan näin hirvien liikkuma-aikana, mutta tuo ajaminen on kaikista äsken mainitsemistani pienistä hyvistä puolista huolimatta kuitenkin todella puuduttavaa. Eli asuntoa kiivaasti etsiessä!
Tuntuipas kivalta kirjoitella taas pitkästä aikaa :) Onneksi en ole tehnyt tästä blogiin kirjoittelusta itselleni mitään pakkoa, koska teksti tuntuu syntyvän näin spontaanisti paljon paremmin. Vaikka toisaalta ehkä minua nyt jatkossa kuitenkin hieman tuuppaa kirjoittamaan pieni moraalinen velvoite: opiskelenhan sentään suomen kieltä ja kirjallisuutta sivuaineenani mediakulttuuri ja viestintä ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti